PUUKUISKAAJA ilmestyi ja se on ihana asia!

Neljäs teokseni Puukuiskaaja on nyt valmis ja ilmestyy viikolla 23. Suurenmoista! En ole vieläkään uskaltanut laskea, miten kauan sitä valmistin – monta vuotta kuitenkin. 

Ihaninta oli saada kirjoittaa – niin yksinkertaista se on sanoa – se oli parasta aina silloin, kun se sujui, kun sain kulkea Siljan kanssa hänen metsänsä vanhojen puiden alla, antaa metsän pyhyyden puhutella sydäntäni, tuntea kuuluvani ikivanhaan esiäitien ketjuun.

Minun naisensydämeni liittyy tuonilmaisissa oleviin parantajiin, lapsenpäästäjiin, runonlaulajiin ja itkijöihin, sadunkertojiin, muinaisiin. He kaikki halusivat tulla kirjoitetuiksi  Puukuiskaajan lehdille ja oli kunniatehtävä saada pitää kutakin heistä residenssihuoneeni lämmössä ja katsella heidän kuhmuraisia käsiään, työn kovettamia, kuunnella heidän elämänsä tarinoita ja itkeä heidän kanssaan sitä iloa, joka välillä hipaisee meitä. Ja sitä kärsimystä ja surua, jonka läpi meidän jokaisen on mentävä.

Kovimman painin kävin itseni kanssa uskonnollinen – henkinen – kirkollinen – pyhä -käsitteiden kanssa. Tunnen vastenmielisyyttä sellaisia käsitteitä ja kielen ilmaisutapoja kohtaan, jotka ”lukitsevat” lukijan ajatuksen johonkin jähmeään, mustavalkoiseen uskonnollisuuteen.

Samaa rajankäyntiä muistan tehneeni myös aiemmissa kirjoissani Pyhä yksinkertaisuus ja Unta kuolemasta. Kirjoitustyötä aloittaessani päätin aluksi haastaa itseni kirjoittamaan KOKONAAN ilman vähänkään uskonnollisuuteen viittaavilla kielikuvilla tai käsitteillä. Voit uskoa, että se oli iso haaste, koska kuitenkin koen ehdottomasti, että metsä on pyhä ja halusin sen tuoda esille. Luonto ja metsä ei ole minulle palvonnan kohde ja siinä mielessä pyhä, vaan Luojan luoman luonnon ja rakkauden ehjä ja kaunis lahja meille ihmisille, pyhyys ilmenee luonnossa.  Yritin sensijaan pyrkiä niin täydellisen ilmaisuvoimaiseen ja rikkaaseen kieleen, että tavoittelemani pyhyys välittyisi lukijalle. 

Alusta asti oli selvää, että Puukuiskaajan muotoon tulee kuulumaan näkyvän ja näkymättömän maailman läsnäolo, molempien, ja ilmaisin ne kaksi maailmaa myös visuaalisesti,  kahdella erilevyisellä palstalla, erilaisella fontilla ja erilaisella kielen tyylillä. Näkyvän maailman tapahtumat kirjoitin tavallisella fontilla ja palstaleveydellä, salaisuuksien ja näkymättömän metsänpeiton tason eri fontilla, kapeammalla palstalla ja virtaavalla runon kielellä – jonka kirjoittamisesta nautin tavattomasti aina siihen maailmaan päästyäni!

Lukija saa arvioida, miten tässä painissa onnistuin.

Kirjoitustyö oli jo aika pitkälla vuoden 2020 maaliskuussa, kun menin Kiteen Kesälahdelle Sovintolan Kirjailijaresidenssiin kirjoittamaan – ja samaan aikaan tuli KORONA! Huoli, pelko, yksinäisyys, menettämisen kauhu iski niin voimallisesti, että tajusin oman haavoittuvuuteni ja heikkouteni ja silloin Puukuiskaajan lehdille kulki pehmein askelin Pyhä Äiti. Hän kuulee meidän naisten asiat ja auttaa meitä. Hän laskeutui tsasounassa ikonistaan Siljan ja mummon luokse, kun he olivat päässeet sen yhden ja ainoan kerran käymään siellä suitsutuksen ja tuohusten tuoksussa. Ja hän tuli monta kertaa sen jälkeen avuksi, kun Silja ja mummo hoitivat kyläläistensä vaivoja ja sairauksia metsässä, tuvassa, saunassa.

Pyhän Äidin kanssa tuonilmaisista tulivat auttajiksi myös muinaiset, esiäidit, parantajanaiset, lapsenpäästäjät, kuolleiden itkijät, ruumiinpesijät. Juurevat vanhat naiset.

Puukuiskaajaan oli tullut pyhä.

 

Raskainta kirjan valmistumisessa oli odottaminen. Voi miten se oli vaikeaa! Se ei minun jousimiesluonteelleni ole muutenkaan helppoa, mutta korona-ahdistus ja oma sairauteni toivat siihen oman lisänsä ja se, että myös edellistä kirjaani jouduin odottamaan paljon pitempään kuin olisin halunnut. Kärsivällisyyskoulua, toteaa joku, mutta olen mielestäni sellaiset koulut jo käynyt.

Nyt ollaan jo näin pitkällä ja olen iloinen siitä. Ja toivon sydämeni pohjasta, että Puukuiskaaja löytää lukijansa ja että sen vanha viisaus vie meidät sielun metsään kuuntelemaan tuulen kuisketta ikimännyn oksistossa.

”Aikaa ei enää ole. Siellä kaikkein syvimmällä, kaiken hidastumisen ja pysähtymisen sisällä, ohuen sumuverhon takana kohtaat ikuisuuden. Tulet sielun metsään.”

PUUKUISKAAJA on tilattavissa Basam Booksin nettikirjakaupasta.

Jätä kommentti