Polku on pyhä

On suurenmoinen asia, että meillä on nyt Suomessa oma pyhiinvaellus, PYHÄT POLUT -niminen verkosto!  Enää ei välttämättä tarvitse matkustaa Santiago de Compostellaan vaeltamaan – joka sekin on varmasti arvokas vaihtoehto – vaan voi astella omia suomalaisia teitä ja polkuja.

Vaelluksia on jo järjestetty ja niitä kehitetään koko ajan; voi vaeltaa kävellen, pyöräillen, soutaen ja lähtöpaikan voi valita useammasta vaihtoehdosta. Yhteistä kaikille vaelluksille on, että ne päättyvät Enonkoskelle. Tämä on Enonkosken ikioma juttu ja sellaisena arvokas asia. Parhaiten pyhiinvaelluksista saa tietoa tutustumalla www.pyhatpolut.fi -nettisivuihin.

Me tarvitsemme elämäämme pyhää tänä aikana, kun ihmisen oma tila kaventuu koko ajan. Kun melu ja kiire valtaavat meissä sen aallonpituuden, jolla tunnistamme oman sisäisen äänemme, sen oman pyhän alueemme. Jos sen menetämme, me emme jaksa – me tarvitsemme hiljaisuutta ja elävää yhteyttä luontoon ja omaan sisimpäämme.

Olen onnellinen, että minut on kutsuttu mukaan neuvottelukuntaan kehittämään ja suunnittelemaan tätä Pyhät Polut -toimintaa. Myös olen iloinen siitä, että Itä-Suomessa tuetaan ja kannustetaan luovan alan ja kulttuurialan yrittäjyyttä ja edistetään sitä kautta myös henkisiä arvoja kaiken tämän materialismin keskellä.

Toivon, että saan pian toteuttaa  oman

Hiljaisuusvaellus Lemminkäisen äidin jalanjäljissä -ideani

jossain siellä Itä-Suomessa.

Odotan ilolla Pyhät Polut -syystapahtumaa Enonkoskella syyskuun loppupuolella. Myös odotan souturetkeä Kolovedelle ja Ukonvuorelle ja kipukivien ja itkuvirteni kosketusta.

Tämä on yksi tapa etsiä ja lähestyä pyhää. Tärkeää on liikkeelle lähteminen, se että älyää lähteä etsimään elämän eheyttä, pyhää polkua omassa elämässä.

Jätä kommentti