Kuka vierittäisi kiven meidän sielumme suulta
niin että
niin että
-en enää joisi väärästä lähteestä, joka ei janoa sammuta
-en maksaisi leivästä, joka ei nälkää vie
-en piilottelisi haavojani, vaan löytäisin parantajan
-en kylmettyisi maailman tuulissa, vaan antaisin sydämeni palaa
-en pelkäisi kuolemaa, vaan eläisin hehkuen
-en häpeäisi vanhaa ihoani, vaan rakastaisin sitä
kuin kivenharmaata mäntyä metsänrajassa
-en näivettyisi henkisen ravinnon puutteesta,
-en maksaisi leivästä, joka ei nälkää vie
-en piilottelisi haavojani, vaan löytäisin parantajan
-en kylmettyisi maailman tuulissa, vaan antaisin sydämeni palaa
-en pelkäisi kuolemaa, vaan eläisin hehkuen
-en häpeäisi vanhaa ihoani, vaan rakastaisin sitä
kuin kivenharmaata mäntyä metsänrajassa
-en näivettyisi henkisen ravinnon puutteesta,
vaan työntäisin jalkani mustaan multaan ja pääni poutapilvien harteille
-en värisisi pelosta, vaan intohimosta ja sielun suuruudesta
-en värisisi pelosta, vaan intohimosta ja sielun suuruudesta
Loistavaa! Tapaamisiin Sofiassa Hiljan päivänä!