Itkuvirsi koskettaa sisintä

Testiksi tekstiä alkuun.

Ukonvuoren luolalla

Olen neuvottelukunnassa mukana suunnittelemassa meille Suomeen ikiomaa pyhiinvaellustapahtumaa ja -verkostoa, jonka virallinen nimi on Pyhät polut ry. Olen siitä oikein kiitollinen. Yhdistyksellä on omat kotisivut www.pyhatpolut.fi ja myös ikioma Facebook-ryhmä.

Enonkosken luostarissa oli 25.-26.9.2010 Pyhät polut ry:n syystapahtuma, jossa pohdittiin mennyttä ja suunniteltiin tulevaa.

Pyhät polut -syystapahtuman sunnuntaina soudimme Koloveden kansallispuistossa sijaitsevalle Ukonvuorelle. Päivä oli kaunis niin kuin syyssunnuntai vain voi olla ja Ukonvuori luolineen erittäin vaikuttava!

Osallistujat olivat poimineet pyynnöstäni mukaansa kiven, joka symboloi jotain kipua, menetystä, pahaa mieltä, huolta. Minulla oli mukanani itkuliina, johon keräsin kipukivien välityksellä kaikilta kipuja ja suruja. Sen jälkeen polvistuin heidän eteensä ja itkin ikivanhan esiäitieni itkuvirren, kipuitkun. Ja aina kokemus on sama: oman haavoittuvuuden kohtaaminen on äärimmäisen herkkä alue meissä jokaisessa ja sen myöntäminen yhdistää meitä kaikkia salatulla tavalla. Ja puhdistaa.
Kiitos, kun sain tehdä sen!

Jätä kommentti